Viljalinnalla on Instagramissa yli 500 seuraajaa, joista valtaosa on muualta kuin Suomesta. Tämä mahdollistaa monenlaisia jännittäviä havaintoja, ideoita ja keskusteluita, joita ilman tämä touhu olisi todella paljon tylsempää. Kävinpä nimittäin erään pohjoisamerikkalaisen leipurin kanssa keskustelun marja-aronioista. Hän oli suorastaan häkeltynyt nähdessään marja-aronialeipieni kuvat - siis käytetäänkö Suomessa (tai ylipäänsä missään) marja-aronioita ihmisten ravinnossa?
Hän oli nähnyt Yhdysvalloissa marja-aronioita käytettävän ainoastaan väriaineena jonkinlaisessa limonadissa, muutoin kyseisen marjan tehtäviä on roikkua kiinni pensaassa puutarhureiden ilona ja päätyä lintujen evääksi.
En ollut ymmärtänytkään, kuinka tavatonta marja-aronian käyttö voi jossain päin maailmaa olla, mutta lähemmin ajateltuna aika tavatontahan se loppujen lopuksi on Suomessakin. Ei tietenkään ihan näin mind-blowing-osastoa kuin käymässäni keskustelussa pohjoisamerikkalaisen henkilön kanssa, mutta kuitenkin.
Marja-aronia on pensaskasvi. Useilla marja-aronia toimiikin pensasaitana. Pensaaseen kasvavat marjat tuntuvat olevan monille lähinnä välttämätön paha, jotka tulee riipiä irti mikäli ei halua pihansa päätyvän lintujen ruokafestivaalien päänäyttämöksi. Toki myös satoa tuppaa tulemaan runsaasti ja moni painii marjojen ylituotannon kanssa. On myös henkilöitä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä marja-aronioilla voi edes tehdä.
Itse olen tehnyt marja-aronioista hilloja ja hyytelöitä. Marja-aronian maku on karvas ja hieman hapan, joten yksinään niistä ei saa aikaiseksi kovinkaan hyvää hilloa, mutta sekoitettuna esimerkiksi omenoiden tai mansikoiden kanssa, hilloista tulee loistavia. Marja-aronia ei ole ravintoarvoiltaankaan mikään turha tyyppi: se sisältää lukuisia antioksidantteja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Aroniassa on viisi kertaa enemmän antioksidantteja kuin mustikassa. Vinkkilän luomutuotteen sivut kertovat, että aroniaa on käytetty Itä-Euroopassa luonnonparannuskeinona iät ja ajat. Länsimaissa aronia on siis täysin aliarvostettu marja. Ajatelkaapa nyt tätä kaikkea!
Minulla itselläni ei valitettavasti ole omia aroniapensaita. Olinkin onnekas, kun sain aronioita lahjaksi viime syksynä ison pussillisen. Pakastin niistä osan ja nyt, kun aloitin pakastimen tyhjennystalkoot, päätyi aroniaa myös leipiini. Arvasin jo leipien paistuessa kokeilun olevan napakymppi, sillä paistuivien leipien tuoksu oli herkullinen - suorastaan täyteläinen. Aronian hapan ja karvas maku sopii erinomaisesti happamaan leipään.
Ai niin. Marja-aronia on englanniksi chokeberry. Heh.
Ennen kuin tartut tuumasta toimeen, tutustu huolella hapanjuuritaikinan valmistus ja käsittely -osioon. Käyn kyseisessä tekstissä tarkasti läpi kaikki ne vaiheet, jotka kuuluvat vaalean hapanjuurileivän valmistukseen. Ilman osioon tutustumista reseptiä on hankala toteuttaa.
HAPANJUURELLA LEIVOTTU MARJA-ARONIALEIPÄ
(Ohjeella tulee kaksi leipää)
Esitaikina:
100 g jääkaappikylmää vehnähapanjuurta
200 g vettä
150 g täysjyvävehnäjauhoja (luomu)
50 g ruisjauhoja (luomu)
Hapanjuuritaikina:
esitaikina
+
450 g vettä
400 g spelttijauhoja (luomu)
175 g täysjyvävehnäjauhoja (luomu)
175 g puolikarkeita vehnäjauhoja (luomu)
n. 4 dl marja-aronioita
20 g merisuolaa
1. Sekoita esitaikinan ainekset tasaiseksi seokseksi. Jos esitaikina tuntuu kuivalta, lisää vettä niin, että saat aikaiseksi puuromaisen seoksen. Peitä kulho kelmulla ja jätä se huoneenlämpöön tai hieman lämpimämpään käymään noin 6-8 tunniksi (talviaikaan voi mennä kauemminkin).
2. Kun esitaikina on aktiivinen, voit aloittaa taikinan teon. Lisää yleiskoneen kulhoon kaikki hapanjuuritaikinan ainekset lukuun ottamatta merisuolaa. Aloita taikinan sekoitus hitaalla nopeudella.
3. Noin 5 minuutin hitaan vaivauksen jälkeen voit säätää yleiskoneen keskinopeudelle. Vaivaa taikinaa noin 3 minuuttia. Jos taikina näyttää vetiseltä johtuen marja-aronian mehusta, vaivaa vielä muutama minuutti. Lisää merisuola ja jatka vaivausta vielä pari minuuttia, kunnes taikina näyttää kiinteältä ja irtoaa kulhon reunoista. Taikinan kuuluu olla tahmeahkoa. Tee taikinalle sitkotesti.
4. Jos sitko on kunnossa, nosta taikina öljyttyyn ja suljettuun laatikkoon lepäämään 20 minuutiksi.
5. Tee taikinan taittelut.
6. Nosta taikinalaatikko jääkaappiin ja anna sen kohota siellä vähintään 16 tuntia. (Itse pidän taikinoita jääkaapissa aina vähintään vuorokauden.)
7. Kun kohoamisaika on ohi, aseta paistinkivi ritilälle (mikäli käytät sellaista) ja lämmitä uuni 275 asteeseen. Punnitse taikina sitten kahtia kahdeksi eri leiväksi ja rullaa ne varovasti muotoonsa (älä siis riivaa, painele tai hakkaa taikinaa). Jos käytät uunipeltiä, nosta leivät tässä vaiheessa sen päälle.
8. Jauhota leipien pinta jauhosihdin avulla tai suihkuta niiden päälle vettä ja painele siemeniä pintaan. Tee leipiin viillot halutessasi.
9. Nosta leivät uuniin. Heitä uunin alatasolle pari jääpalaa ja alenna uunin lämpö välittömästi 250 asteeseen. 15 minuutin paiston jälkeen laske lämpö 200 asteeseen. Anna leipien paistua vielä noin 45 minuuttia. Tarkista sisälämpötila mittarilla (sisälämpö n. 97-98 astetta).
10. Jäähdytä leivät ilmavasti ritilän päällä.
>> Hapanjuuren ystävät Facebookissa, klik! <<
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Viljalinna on lomalla toistaiseksi. Hyvää kesää!
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.